Kun perheen pienin äksyilee, eikä ruoka maita, syy saattaa olla kovassa vatsassa. Näin tunnistat lapsen oireilun ja helpotat tämän oloa turvallisesti kotikonstein.

Pienten lasten ulostamistiheys voi vaihdella paljon: toinen tekee monta kakkaa päivässä ja toinen vain joka kolmas päivä. Kumpikin on vielä normaalia, sillä vatsan toiminta on hyvin yksilöllistä.

Kova vatsa oireilee pienillä lapsilla eri tavoin kuin aikuisilla eikä lapsi osaa välttämättä kertoa tai kuvailla tuntemuksiaan. Lisääntynyt ärtyneisyys, johon ei löydy ilmeistä syytä tai yllättäen alkanut ruokahaluttomuus voivat kertoa kovasta vatsasta. Lapsella saattaa myös esiintyä vatsakipuja tai hän saattaa osata kertoa itse, että uloste on kovaa tai pientä papanaa. Jos lapsi kieltäytyy menemästä potalle, on syytä epäillä kovaa vatsaa. Ulosteen pidättely voi näkyä leikki-ikäisillä myös siten, että he nousevat varpailleen, pitävät jalkojaan tiukasti yhdessä ja keinuttavat vartaloa edestakaisin.

Kovan vatsan syy on useimmiten toiminnallinen, eikä siitä tarvitse kantaa sen suurempaa huolta. Jotta vaiva ei kuitenkaan pitkity tai muutu vaikeammaksi, sitä on tärkeää hoitaa ja ennaltaehkäistä aktiivisesti. Ilman hoitoa lapsi saattaa alkaa vältellä vessassa käyntiä.

Jos lapsella on taipumusta kovaan vatsaan, ruokavalioon kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ravinnon tulee sisältää runsaasti kuituja, joita saa kasviksista, hedelmistä sekä täysjyväviljoista. Kovan vatsan ennaltaehkäisynä hyvä keino on runsas veden juominen. Samalla kannattaa tarkastaa, kuinka paljon maitoa lapsi juo. Maito kovettaa vatsaa ja sen vuoksi joskus sen päivittäistä käyttöä voi joutua rajoittamaan. Leikki-ikäisille sopivia kuidun lähteitä ovat esim. porkkanaraaste, luumusose ja kaurapuuro. Maidon lisäksi ruokavaliossa on syytä välttää vatsan toimintaa hidastavia ruoka-aineita, kuten mustikkaa ja banaaneja sekä valkoista viljaa ja sokereita. Maidon sijaan kannattaa tarjota jogurttia ja viiliä.

Ruokavalion ohella myös lapsen on tärkeää liikkua, sillä se lisää myös suoliston aineenvaihduntaa. Yhdessä lapsen kanssa liikkuminen on myös hyvä tapaa vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä ja siten helpottaa kovaan vatsaan liittyviä hankalia tilanteita tai ahdistusta.

Säännölliset WC-käynnit ovat myös tärkeä osa lapsen kovan vatsan hoitoa. Potta- tai vessakäynnin tulee olla miellyttävä kokemus, eikä käynti saa tuntua fyysisesti tai henkisesti epämukavalta, saati olla kivulias. Lasta ei saa moittia, jos istunto ei tuota tulosta, mutta ei myöskään hoputtaa tai istuttaa tarpeettoman pitkään. Kärsivällisyys ja lempeys kuuluvat kovan vatsan hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. On hyvä muistaa, että lapsen ulostustarve on suurimmillaan päivän pääaterian jälkeen, eikä välttämättä aamuisin kuten aikuisilla. Vessakäyntiin voi totuttaa aina ruokailun jälkeen, vaikka selvää hätää ei olisikaan. Onnistuneesta ulostamisesta on hyvä kehua ja palkita, mutta epäonnistunutkin tuokio ansaitsee kannustusta, jotta jokainen kerta ruokkii positiivista suhtautumista asiaan.